~~~xxxx~~~

— Kaavoja?

— Kyllä!

— Kamomillateetä?

— Vihreää minulle kiitos!

— Ai kaavoja?

— Sikin sokin siellä täällä, kuten kaikki muukin näissä laatikoissa. Olen aivan varma, että esiintymistodennäköisyydet asettuvat johonkin todella siistiin jakaumaan.

— Erilaisiin kategorioihin asettuvia asioita on ikään kuin ripoteltu eri laatikoihin, tarkoitat?

— Niin, se herättää kysymyksiä ja tuntuu osoittavan jonkinlaiseen toimijaan, ripottelijaan.

— Mutta vain tuntuu, toistaiseksi, tämänhetkisten tietojemme varassa ”ikään kuin ripoteltu”, kuten äsken sanoit, on todennäköisempi kuin ”ripoteltu”.

— Mmmmh, kahmaistu, ehkä…

— Kahmaistu, sullottu, hylätty…

— ei hylätty, vaan lähetetty, luovutettu; osoitettu! Kamomillateetä minulle.

— Niin kaavoja?

— Kyllä, hmm, laskelmia. Ne tuntuvat olevan eri aloilta, valtaosin käytettyjen merkintöjen viittaussuhteita ei ole selvennetty.

— Kuten tässä, atx, A, T, t0? Mistään sivunlaidasta ei löydy selitystä mihin nämä viittaavat?

— Ei. Tietenkin eri alojen konventiot ja eri aloille yhteiset konventiot auttavat jälleen johonkin pisteeseen. Alojen omat konventiot, jos niitä onnistuu tunnistamaan, ovat varmaan aina hyödyllisempiä, nehän rajaavat kysymyksenasettelua tai tutkimuskohdetta.

— Totta, t0 on aika yleinen alkuhetken tai vertailuajankohdan merkintätapa. Saamme hyvällä syyllä olettaa, että se tarkoittaa tätä, emme kuitenkaan voi pitää sitä itsestään selvänä. Joka tapauksessa se on yleinen alasta riippumatta eikä kerro muuta kuin, että aikaulottuvuus on mukana.

— Äh, onpa kuumaa!

— Hmmm… osittaisderivointi t:n suhteen viittaisi aikaderivaattaan, ja tukisi t:n tulkintaa ajaksi. Mutta mahdollisia aloja on ainakin fysiikan eri alueet teoreettisesta fysiikasta meteorologiaan, kemia…

— biologia, taloustiede ja muiden yhteiskuntatieteiden matemaattisia tai tilastollisia menetelmiä käyttävät alat, kaikenlaiset soveltavat insinööritieteet, miksei myös vaikka kielitiede, ja matematiikka luonnollisesti. Yleisimmät symbolit eivät edes tulkintojen vahvistuttua johda pitkälle. Entä itse kaavat? Ja minkä suhteen ne kussakin tapauksessa on ratkaistu?

— Niin, minkälaisia lähtökohtia on, minkälaisia operaatioita, onko vektori- tai matriisioperaatioita? Minkälaisissa avaruuksissa liikutaan?

— Aah, peliteoreettisten mallien käsittely samoin kuin muunlaiset staattisten ja dynaamisten systeemien optimointiongelmat ovat helpohkoja tunnistaa. Tämä ei kuitenkaan taida auttaa tulkinnassa niin kauheasti.

— Ei, olet oikeassa, esimerkiksi peliteoreettisia malleja löytyy niin biologiasta kuin taloustieteestä, samoin yksinkertaiset tasapainotilat ja rajoitetta vastaan maksimointi ovat yleisiä työvälineitä muuallakin kuin taloustieteessä. Varmaan kaikentyyppisiä malleja löytyy hyödynnettynä fysiikasta.

— Yksi ero saattaa olla tarkkuudessa: kuinka paljon pyöristetään tai minkälaiset luottamusvälit valitaan. Teoreettisen fysiikan puolella vedetään varmasti vähemmän mutkia suoriksi ja oletetaan vähemmän ominaisuuksia suureille, kirjoitetaan määrittelyjoukot ja arvojoukot useammin ja vastuullisemmin kuin muilla aloilla.

— Tuohan on hyvä lähtökohta, katsotaan…

— Hhmmm, ne voivat myös olla täysin merkityksetöntä leikkiä…

— Tai meille tuntemattoman tieteenalan, meille tuntemattomien kysymysten, jäsennysten, syvyyksien ja mittaluokkien, tuntemattomien dynamiikkojen ja katseenkohdistusten merkkejä!

—Kuljemme vaappuen uusien tähtikuvioiden avulla tuntemattomista raaka-aineista valmistetun aluksen ja sitä ohjaavan vieraille vesille suunnanneen mielen perässä.

— Hyvin veistetty. Ja tämä mieli voi olla tai olla olematta.

— Rakas ”ikään kuin ripottelijamme”. Mainiota!

~~~xxxx~~~